perjantai 30. marraskuuta 2018

Tanska

Tanska on skandinaaviaan kuuluva maa ja siellä asuu noin 5,6 miljoonaa asukasta. Tanska on kuningaskunta. Tanska on EU:n jäsenmaa, mutta rahayksikkönä on Tanskan kruunu (DKK), joka jakautuu sataan äyriin.

Tanskan kruunuja (Kuva:Bixabay)

Setelit ovat 50, 100, 500 ja 1000 kruunun suuruisia. Kolikot ovat 1, 5, 10 ja 20
kruunua. Lisäksi on 25 ja 50 äyrin kolikot. Tanskan kieli kuuluu germaanisiin kieliin ja on läheistä sukua ruotsille ja norjalle. Eräillä sanoilla on saksankielisiä vastineita. Tanskan ääntäminen on vaikeaa, sillä d ja g ovat sanan keskellä tai lopussa mykkiä, h on v:n edellä mykkä. Tanskan kielen r:n ääntäminen on vaikeaa, se lausutaan ranskalaiseen tapaan.





Kööpenhamina on vilkas ja tiivisti rakennettu kaupunki. Asukkaita siellä on noin 1,5 miljoonaa. Kööpenhamina on ensimmäisenä eurooppalaisena kaupunkina alkanut rajoittamaan autoilua. Yksi sen monista kävelykaduista on 1,8 km:n mittainen Stroget, joka on Euroopan pisin kävelykatu.

TANSKAN KULTTUURI


Tanskalaisessa kulttuurissa ihmiset ovat avoimia, suvaitsevia ja helposti lähestyttäviä. Yleiskuvaksi tanskalaisista mieleemme jäi kohteliaisuus rentous ja hyväntuulisuus. Ihmiset ovat tottuneet juomaan teetä ja kahvia jatkuvasti, jopa töissä. Tupakointi on yleistä ja laista huolimatta tupakointia harrastetaan myös julkisilla paikoilla. Alkoholimonopolia ei ole Tanskassa, joten alkoholipitoisia juomia saa myös kioskeista.

Moni paikallinen käyttää kulkuneuvonaan pyörää, jolle onkin omat kulkuväylät liikenteessä. Bussia tai junaa käytetään pidemmillä välimatkoilla ja julkisen liikenteen yhteydet ovat hyvät. Sää on syyskuun lopussa sateinen ja pilvinen, mutta kasvillisuus on vielä osin vihreää.

Kööpenhamina


Kööpenhamina on erinomainen ostoskaupunki, jossa on hyvin kauppoja, joiden tuotevalikoimat ovat erittäin hyvät. Vaikka hinnat ovat korkeita, usein korkeampia kuin Suomessa, on täällä kotimaasta poikkeava valikoima ja vastaan tulee myös tarjouksia, etenkin heinäkuussa ja joulun jälkeen.

Kauppojen lisäksi Kööpenhaminassa on hyvä tehdä ostoksia eräissä Pohjoismaiden upeimmista tavarataloista, ostoskeskuksissa ympäri kaupunkia ja myös uusituissa kauppahalleissa, samoin kuin monissa muissakin paikoissa. Liikkeiden aukioloaikoja on vapautettu viime vuosina, ja nykyään kaupat ovat Kööpenhaminassa entistä paremmin avoinna.

Valintamyymälöitä on Kööpenhaminan keskustassa nykyään paljon, ja ne ovat hyvin avoinna. Hyvä määrä suuria valintamyymälöitä on pelkästään Vesterbrogaden varrella, missä on Lidl numerossa 25, Irma City numerossa 46 ja Føtex numerossa 74. Sen varrella on myös pieniä kioskeja ja elintarvikeliikkeitä, kuten 7/11, jotka ovat lähes aina avoinna mutta ovat hyvin hintavia. Kööpenhaminassa on muuallakin melkoinen määrä nykyisin yleensä klo 22 asti avoinna olevia ruokakauppoja.

Lisätietoja https://www.visitcopenhagen.com


Lähteet: https://www.pienimatkaopas.com/

torstai 29. marraskuuta 2018

University College Absalon (PHA)



University College Zealand on alueellinen korkeakoulu, joka tarjoaa kymmentä eri kandidaatin tutkinto-ohjelmaa. 

University College Zealandilla on 8 500 kokopäiväistä ja 200 osa-aikaista opiskelijaa sekä 650 työntekijää kuudella eri kampuksella.




Kampukset sijaitsevat :


- Roskildessa

- Sordissa

- Slagelsessa

- Naestvedissa

- Vordingborgissa

- Nykoringissa






Absalonissa voit suorittaa kymmenen erilaista ammattikorkeakoulutusta:


  • Biolääketieteellinen laboratoriotiede  (Bioanalytiikan koulutus-ohjelma)
  • Vapaa-ajan koulutus (suomessa Kulttuurituottaja) 
  • Hoitotyö 
  • Ravitsemus ja terveys 
  • Fysioterapia 
  • Julkishallinto 
  • Toimintaterapia 
  • Sosiaalipedagogiikka
  • Sosiaalityö 
  • Opetus- ja peruskoulutus


Tiedot yliopistokoulu Absalonista


PHA tarjoaa koulutusta ja jatkokoulutusta useiden tuhansien opiskelijoiden sekä kansainvälisten tutkintotodistusten ja tutkintojen kanssa.

Koulutuspalvelujen alueellinen keskus Seelanti on osa organisaatiota.

PHA on osa kuntien, alueen, tutkimuslaitosten ja liike-elämän kumppanuusprojekteja










Lähteet: Luentoaineistot 25.9.2018















keskiviikko 28. marraskuuta 2018

Sosiaalityön kandidaatti - korkeakoulututkinto Tanskassa

Koulutusohjelma on sovellettu korkeakoulututkinto - alempi ammattikorkeakoulututkinto. Koulutus sisältää monitieteellisen opetuksen. Se on kehityspohjaista ja yhdistää teoreettiset tutkimukset käytännönläheiseen lähestymistapaan.


Sosiaalityöntekijän profiili


Valmistuttuaan sosiaalityöntekijä on yleensä pätevä suorittamaan tehtäviä neuvonta-, ohjaus- ja sosiaalityössä. Tutkinnon suorittaneella on yleisiä sosiaalitaitoja itsenäisesti ja yhteistyössä muiden ammattihenkilöiden kanssa ehkäisemään, hoitamaan, vähentämään tai ratkaisemaan sosiaalisia ongelmia. Tutkinnon suorittaneella on pätevyys harjoittaa sosiaalityötä yksilön, ryhmän ja yhteisön tasolla paikallisen, alueellisen ja keskushallinnon sekä yksityisen ja vapaaehtoisen sektorin alaisuudessa. Sosiaalityöntekijöitä koulutetaan tekemään yhteistyötä eri ryhmien kanssa sekä julkisissa, yksityisissä että vapaaehtoisissa organisaatioissa. Työtehtäviin voi kuulua esimerkiksi ohjausta ja neuvontaa, yksilötyöskentelyä, hoitoa, tukea tai sosiaalityötä ryhmissä tai yhteisöissä, sekä projektityötä tai kehitystyötä.

Koulutus antaa sosiaalityöntekijöille mahdollisuuden työskennellä tilanteissa, joissa yhteiskunta sekä sosiaali- ja työllisyyspolitiikka muuttuvat jatkuvasti, samoin kuin sosiaalityöntekijöiden tehtävät. Lopuksi koulutus tuo sosiaalityöntekijät työskentelemään sellaisissa yhteyksissä, joihin taloudellinen, poliittinen, sosiaalinen ja kulttuurinen globaali muutos ja niihin osallistuvat ihmiset vaikuttavat tai ovat vuorovaikutuksessa.


Sosiaalityöntekijöiden pitäisi voida:


Käyttää käytännön kokemusta, tutkimusta, teoriaa ja osaamista sosiologiasta, sosiaalipolitiikasta, psykologiasta ja laista. Ymmärtää sosiaalialalla vaikuttavat oikeudelliset ja poliittiset kehykset ja toteuttaa niitä työssään heidän ammatillisen harkintansa mukaan. Osoittaa inhimillistä ihmisen kehityksen tuntemusta. Tunnista psykologisten, sosioekonomisten, ympäristöllisten ja fysiologisten tekijöiden lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutukset ihmisten elämään ottaen huomioon ikä ja kehitys.


Sosiaalityön koulutusohjelma perustuu neljään akateemiseen viitekehykseen. Ohjelmassa painotetaan tieteidenvälistä vuorovaikutusta neljällä alalla:

  • Sosiaalityö (84 op)
  • Psykologia ja psykiatria (28 op)
  • Laki (28 op)
  • Soveltavat yhteiskuntatieteet (34 op)


Kuusi keskeistä osaamisaluetta Sosiaalityöntekijän koulutuksessa

  • Sosiaalityön teoriat, menetelmät ja etiikka
  • Yksilö yhteiskunnassa, inhimillisessä kehityksessä ja sosiaalisissa suhteissa
  • Sosiaaliset ongelmat, työttömyys ja elinolot
  • Hyvinvointipolitiikka ja sosiaalityön interventioiden oikeudellinen sääntely
  • Sosiaali- ja työvoimapoliittisten toimien organisaatio ja rahoituskehys Markkinapolitiikka
  • Sosiaalityön arviointi, kehittäminen ja laadunvalvonta


Aktiivinen osallistuminen

Tanskan oppilaitosten opiskelijoita kannustetaan osallistumaan aktiivisesti oppimisprosessiinsa ja ottamaan vastuun toteutuksesta - itsenäisesti tai pienryhmissä. Osallistumisen lisäksi oppilaiden odotetaan osallistuvan keskusteluihin sekä kehittävän jatkuvasti kriittisiä ja analyyttisiä taitojaan.


7 lukukautta ja 13 moduulia

Jokainen lukukausi koostuu kahdesta moduulista (lukuun ottamatta 4. lukukautta, joka on 5 kk: n harjoittelu työpaikoilla) Yksi moduuli kestää noin 10 viikkoa ja se jakautuu yleensä kolmeen osaan:


Osa 1: luentoja (noin 6 viikkoa)

Osa 2: harjoittelu, jossa opiskelijat suorittavat harjoittelututkimuksen, kenttätutkimuksen, ryhmätyön, tapausten hallinnan, projektit jne. (noin 2 viikkoa)

Osa 3: valmistautuminen (noin 2 viikkoa) - kukin moduuli päättyy joko sisäiseen tai ulkoiseen tenttiin ja loppuarviointiin





Lähteet: Luentoaineisto 25.9.2018

tiistai 27. marraskuuta 2018

Hyvinvointivaltion ja sosiaalityön kehittyminen Tanskassa.

Tanskassa on aina ollut sosiaalityötä. Aluksi se perustui uskonnollisiin uskomuksiin ja vapaaehtoisuuteen. Toimintaa ylläpiti kirkko, jossa korkealuokkaiset naiset lahjoittivat rahaa heikommassa asemassa oleville.


Vuonna 1890, Saksan liittokanslerin Otto von Bismarckin innoittamana, valtio alkoi tukea rahallisesti köyhiä ja vanhuksia. Useimmissa länsimaissa hyvivointivaltion ideologia näkyi vuoden 1945 jälkeen, mutta taloudellinen tilanne esti kauaskantoisemmat toimenpiteet. Vuodesta 1960 hyvinvointivaltion kehitys eteni nopeasti, tämä liittyy olennaisesti talouden elpymiseen Tanskassa tällä hetkellä. Nykypäivänä Tanska on kauaskantoinen hyvinvointivaltio, jossa on kansainväliset palvelut kaikille kansalaisille. Esimerkiksi ilmainen koulutus, valtioneläkket, ilmainen terveydenhuolto, päivähoito ja työttömyyskorvaukset.


Skandinaavinen hyvinvointimalli



Skandinavian maissa on korkea tasa-arvo ja Euroopan hyvinvointivaltioista eniten tulonsiirtoja. Oikeus sosiaalietuuksiin ei kansainvälisessä hyvinvointivaltiossa liity työelämään osallistumiseen, vaan kansalaisuusperiaatteeseen. Sana kansainvälinen tarkoittaa että koko väestöä koskevat samat säännöt ja etuja säännöstellään lakien avulla. Tämän tarkoituksena on myös säilyttää etuuksien korkea taso.


Tanskan sosiaalijärjestelmän periaatteet


  • Rahoitetaan verovaroilla
  • Kansainvälinen
  • Julkinen järjestämisvastuu
  • Aktiiviset sosiaaliset toimenpiteet
  • Paikallinen lähestymistapa
  • Asiakaslähtöisyys



Tanskan julkinen sektori


Tanskan valtion toimintaa ohjaa keskushallitus. Tanskassa on 5 hallintoaluetta joita ohjaa aluehallitus, sekä 98 kuntaa, joissa toimii oma paikallishallitus.


Valtio vastaa verojärjestelmästä, korkeakoulutuksesta, poliisin ja armeijan toiminnasta, vankiloista, sekä kansainvälisistä suhteista. Hallintoalueella on sairaaloiden ja psykiatrian järjestämisvastuu. Kunta puolestaan vastaa päivähoidosta, peruskoulutuksesta, lastensuojelusta, toimeentulotuesta, työttömyyspalveluista, maahanmuuttajista ja  vanhustenhoidosta.



Oikeudellinen kehitys


Sosiaalilaki


“Sosiaalilain yleisenä tavoitteena on:

Sosiaalisten ongelmien ehkäisy tarjoamalla tarpeita vastaavia tuki- ,neuvonta- ja koulutuspalveluja, jotka vastaavat fyysisen ja psyykkisen tai sosiaalisen toiminnan ongelmiin.”




Onko pohjoismainen hyvinvointivaltio paineen alla?



Hyvinvointivaltio on jatkuvasti esillä Tanskan yhteiskunnallisessa keskustelussa. Painopiste keskusteluissa on yhä enemmän yksilön vastuussa. Oikeuksien sijaan keskitytään enemmän velvollisuuksiin. Kritiikki on yleismaallista: Miksi valtio maksaa niille, jotka voisivat huolehtia itse?


Miten hyvinvointivaltio kehittyy tulevaisuudessa?



Nousevia suuntauksia ovat:


  • Valtion taakkaa helpotetaan lisäämällä perheen, vapaaehtoisten, yritysten ja työmarkkinaosapuolten vastuuta hyvinvoinnista.
  • Keskitytään yksityisiin verkostoihin, vapaaehtoisjärjestöihin ja sidosryhmäorganisaatioihin
  • Sosiaaliturva- ja hyvinvointipalvelut luovutetaan vapaille markkinoille
  • Yhä useampi ihminen vakuuttaa itsensä (terveys ja sosiaalivakuutus)
  • Hyvinvointi kohdistuu heikoimpiin

-Henna

Lähteet: Luentoaineisto 25.9.2018

maanantai 26. marraskuuta 2018

Tanskan sosiaaliturvajärjestelmän positiiviset piirteet


Tutustuimme sosiaalityön johtamiseen ja johtamisen haasteista sosiaalityössä, josta kirjoitimme raportin Tanskan opintomatkaa varten. Opintomatkalla ei tullut selkeästi esille Tanskan sosiaalityön johtaminen ja sen haasteet. Tuomme esille omia näkökulmia, joita havaitsimme opintomatkan aikana. Havainnot eivät tuo ilmi Tanskan sosiaalityön johtamisen haasteista, vaan siitä mitä positiivista on Tanskan sosiaaliturvajärjestelmässä. Mielestämme sosiaaliturvajärjestelmän laatu kertoo myös siitä, minkälainen sosiaalityön johtajuus Tanskassa on.

Opintomatkalla saimme hieman tutustua Tanskan sosiaalijärjestelmään tutustumalla Slagelsin Multihusetin ja Jobcenterin toimintaan sekä keskustelimme sosiaalityön opiskelijan kanssa palveluista, etuuksista ja sosiaaliturvasta. Näiden pohjalta saimme hieman käsitystä, että Tanskalla on kattava sosiaaliturvajärjestelmä. Tanskan sosiaaliturvajärjestelmä rahoitus on verovaroista, kuten Suomessa. Tanskan kansalaiset ovat oikeutettuja hoitoon ja taloudelliseen tukeen. Havainnoimme, että Suomessa ja Tanskassa tuetaan kansalaisia eri elämäntilanteissa. Suomessa ja Tanskassa on mahdollista saada tarpeenmukaisia etuuksia ja palveluita, kuten työkyvyttömyysetuudet ja perhe- etuudet.

Suomen ja Tanskan etuuksissa on eroavaisuuksia, kuten etuuden määrässä. On huomioitava maan hintataso. Sosiaalityön opiskelijan mukaan Tanskassa yksin asuva opiskelija voi saada noin 1300euroa kuukaudessa, kun Suomessa reilu 200 euroa. Havainnoimme Nordisk eTax sivuilta, että Tanskassa on pienempi veroprosentti, kuin Suomessa.

Pohdimme, onko Tanskan sosiaaliturvajärjestelmällä enemmän käytettävissä rahoitusta, koska jo etuudet vie suuren osa varoista. Tanskalaisen opiskelijan kanssa keskusteltuamme havainnoimme, että Tanska panostaa hyvin ennaltaehkäisevään työhön ja panostaa kansalaisten työllistymiseen.

Jotta Suomessa voitaisiin kehittää kansalaisten hyvinvointia tulisi mielestämme rakenteellista sosiaalityötä lisätä. Tällä tarkoitetaan sitä, että viranomaisten tulisi lisätä tiedon välittämistä muille viranomaisille. Rakenteellisen sosiaalityön lisäämisen perustana ovat sosiaalialan asiantuntemuksen hyödyntäminen kunnan toiminnoissa sekä muiden palveluntuottajien keskuudessa.

Rakenteellisen sosiaalityön päämääränä on toimia luottamuksen arvoisena yhteiskuntapoliittisena toimijana, jolloin on ensiarvoisen tärkeää rikkoa yksilötyön normeja ja ehkäistä syrjäytymistä paikallisen toimijuuden näkökulmasta. Luottamuksen hankkiminen on hyvin tärkeässä roolissa ja sen saamiseksi työtä tehdään jämäkällä osaamisella ja tiedon tuottamisena. Tietoa yhteiskunnallisillepäättäjille välitetään asukkaiden arkea koskevista asioista. Tietoa rakeenteellisen sosiaalityön lisäämiseen voivat olla esimerkiksi sosiaalisten vaikutusten arviointi, sosiaalinen raportointi, verkostomainen vaikuttaminen ja sosiaalinen media. Aikuissosiaalityön tekijä voi vaikuttaa asiantuntijana ja toimia yhteistyössä erilaisissa verkostoissa. (THL 2017.)

Suomessa on säädetty aktiivimalli työttömyyden vähentämiseksi, mutta miten se toimii Tanskassa? Löysimme aiheeseen erittäin mielenkiintoisen artikkelin, jossa verrataan Suomen ja Tanskan eroja työttömyydestä ja heihin liittyneestä ajatustavasta. Tanskassa työtöntä kohdellaan inhimillisesti. Suomessa tapaat harvoin TE-toimiston virkailijan, kun taas Tanskassa jokainen työtön tavataan heti työttömyyden alussa. Paikalla ovat usein sekä työttömyyskassan että Suomen TE-toimistoa vastaavan Jobcenterin edustaja. Asiakkaan kanssa käydään haastattelu, jossa käydään tarkasti läpi työttömän velvollisuudet ja samalla suunnitellaan tulevaisuutta. Kohtaaminen on dialogista ja säännöllisesti tapahtuvaa sekä työttömäksi jäänyttä henkilöä tavataan usein. Tuettua työtä, työharjoittelua ja koulutusta on työttömille asiakkaille tarjolla runsaasti. Palveluita suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä alueen yritysten kanssa ja heidän tarpeita huomioiden.

Tanskassa korkean työttömyyden kääntöpuolena ovat palvelut, jotka eivät jätä työtöntä yksin, mutta eivät myöskään rauhaan. Tanskan mallin olennaisena osana on aktiivisuus. Työtöntä henkilöä kohdellaan kuitenkin inhimillisesti. Asiakkaan henkilökohtaisessa suunnitelmassa huomioidaan hänen tilanteensa ja mahdollisuudet työn hakemiseen. Jos asiakas unohtaa saapua sovittuun tapaamiseen, hän ei saa välittömästi pitkää karenssi, kuten Suomessa vaan hänellä on mahdollisuus korjata tilanteensa esimerkiksi seuraavana päivänä ja menettää näin ollen vain yhden päivän toimeentulon. Tanskasta voisi syytä ottaa mallia myös meille Suomeen, positiiviseen kannustamiseen ja työttömän henkilön inhimilliseen kohteluun, emmekä vain pohtia uusia ”rangaistusmalleja ”. (Kansan uutiset 2018.)



Peurajärvi ja Tikkanen


sunnuntai 25. marraskuuta 2018

JOBINPLACE

Paolo Freire esitteli meille JOBINPLACEn toimintaa. JOBINPLACE on valtakunnallinen konsulttiyritys, joka on erikoistunut tukemaan työmarkkinoiden ulkopuolella olevia henkilöitä fyysisten, psyykkisten ja / tai sosiaalisten haasteiden vuoksi. JOBINPLACEssa uskotaan asiakkaiden pystyvän hallitsemaan näitä haasteita. Hallinnan vahvistumisen kautta asiakkaan olisi mahdollista löytää paikkansa työmarkkinoilla tai koulutuksessa. Asiakkaina voi olla esimerkiksi kodittomia, päihteidenkäyttäjiä ja mielenterveyskuntoutujia.

JOBINPLACEn toiminta perustuu resursseihin suuntautuvassa ja empowerment (voimaantuminen)-pohjaisessa lähestymistavassa. JOBINPLACE työskentelee tiiviissä yhteistyössä Tanskan työvoimakeskusten ja yritysten kanssa. He pyrkivät löytämään asiakkaillensa pysyvän tavan palata työmarkkinoille. JOBINPLACEn tavoitteena on olla maan parhaita työmarkkinaratkaisujen tuottajia kansalaisten, yritysten ja työvoimakeskusten hyväksi.

Työskentely perustuu kolmelle JOBINPLACEn arvolle, joita ovat uskottavuus , sitoutuminen ja innovaatio. JOBINPLACEssa kohdataan asiakkaat yksilöinä, huomioidaan jokaisen oman elämän haasteet sekä tuetaan ja motivoidaan asiakasta tälle sopivalla tavalla. Tästä syystä JOBINPLACEssa ei ole tiettyä reseptiä, jolla saada työmarkkinoiden ulkopuolella olevat työllistymään. Työntekijöiltä löytyy osaamista sosiaalialalta, koulutusalalta, terveydenhoitoalalta sekä psykologin ja terapeutin työstä. Kaikilla työntekijöillä on pätevyyttä ja kokemusta työllisyyslähtöisestä ohjauksesta sekä työskentelystä henkilöiden kanssa, joilla on fyysisiä, psyykkisiä ja / tai sosiaalisia haasteita.



Samankaltaisia paikkoja Suomessa: 


Emme löytäneet Suomesta täysin samankaltaista toimintaa kuin JOBINPLACE Tanskassa. Ajatuksena oli keskittyä työllistymistä tukeviin palveluihin Kuopion seudulla, sillä ne koskettavat meitä eniten ja ovat meille osittain ennestään tuttuja. JOBINPLACEssa asiakaskunta on todella laaja. Useissa Suomessa olevissa työllistymistä tukevissa paikoissa palvelut ovat kohdennettu tarkemmin tietylle asiakasryhmälle. Tästä syystä etsimme erityylisiä eri ikäisille tarkotettuja työllistymispalveluita esimerkeiksi.


VAMOS


Vamos tarjoaa 16-29-vuotiaille nuorille palveluita, joiden tarkoituksena on auttaa ja tukea nuorta. Nuori voi tarvita apua arjen asioissa, asumisessa, raha-asioissa tai koulu- ja työelämään pääsyssä. Lisäksi nuori voi tarvita tukea mielenterveysongelmien tai päihdeongelman kanssa. Vamoksen tarkoituksena on auttaa nuorta niin nykyajassa, kuin tulevaisuuden suunnittelussa. Ajatuksena on auttaa nuorta jaksamaan ja pääsemään takaisin koulu- ja työelämään. Vamos tarjoaa nuorille yksilö- ja ryhmävalmennusta. Jokainen nuori saa oman yksilövalmentajan, joka kulkee nuoren rinnalla. Nuoren tukena toimii myös Vamoksen moniammatillinen tiimi. Nuoren hyvinvointia tukevia palveluja tarjotaan integroidusti Vamostoiminnan yhteydessä ja yhteisinä palveluina muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena nuorelle kattava yksilöllinen palveluverkosto joka huomioi kaikki elämänalueet; Terveyden-huolto ja mielenterveys, toimeentulo, asuminen ja sosiaalinen tuki, vapaa-ajan toiminta, osallisuus, oppilaitokset, yritykset, työelämä- ja kuntouttavat palvelut.

TE-Toimisto


Työ- ja elinkeinotoimisto (Te-toimisto)  tarjoaa apua ihmisille, jotka eivät ole vielä työllistyneet. Työllistymistilannetta voi vaikeuttaa pitkä työttömyysjakso, vamma tai sairaus. Työ- ja elinkeinotoimisto tarjoaa henkilökohtaista ohjausta, tukea  ja/tai taloudellista tukea työllistymiseen.


TUKEVA työvalmennussäätiö 


 Tukeva on työvalmennussäätiö, joka tarjoaa monipuolista työllistymistä tukevaa toimintaa esimerkiksi työvalmennusta, yksilövalmennusta ja ryhmävalmennusta. Työvalmennus on valmentautujan yksilöllisten tarpeiden ja valmiuksien mukaan suunniteltua, tavoitteellista työn avulla tapahtuvaa työkyvyn edistämistä. Työvalmentaja tekee tiivistä yhteistyötä yksilövalmentajan kanssa valmentautujan kokonaisvaltaisen tilanteen eteenpäinviemiseksi. Yksilövalmennus on asiakkaalle tarjottavaa kokonaisvaltaista henkilökohtaista ohjausta ja elämäntilanteen kartoitusta. Yksilövalmennuksen avulla tuetaan valmentautujan toimintakyvyn vahvistamista ja arjenhallinnan parantamista. Valmentautujaa tuetaan myös hänen koulutus- ja työuran suunnittelussa sekä motivoidaan häntä ottamaan vastuuta elämästään. Ryhmävalmennus on tarkoitettu ryhmälle, jolla on yhteinen muutos- tai kehitystarve. Vaikka valmennus toteutetaan ryhmälle, tapahtuu valmennuksissa myös henkilökohtaista kehittymistä.


PAJALA


Pajala on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat olleet työelämästä poissa pitkään erilaisten elämäntilanteiden vuoksi. Toiminnan ajatuksena on auttaa ja motivoida asiakkaita löytämään uudelleen omat taidot ja kyvyt. Lisäksi toiminnan tavoitteena on auttaa henkilöä tunnistamaan vahvuuksiaan ja kehittämisenkohteita. Toiminta toteutuu pajatyöskentelynä, työ- ja yksilövalmennuksena. Pajalassa tehdään yhteistyötä Työterapisen yhdistyksen omien asumisyksiköiden lisäksi mm. Kuopion kaupungin työllisyyspalvelun, TE-keskuksen, Rikosseuraamusviraston ja oppilaitosten kanssa.


Tiina & Jonna

Lähteet:

Luentoaineisto 25.9.2018


VAMOS s.a. Askel kerrallaan kohti koulu- ja työelämää [verkkosivu]. Helsingin Diakonissalaitos. [Viitattu: 2018-11-28.] Saatavilla: https://www.hdl.fi/vamos/

TE-TOIMISTO 2017. Tukea työllistymiseen [verkkosivu]. Työ- ja elinkeinotoimisto. [Viitattu: 2018-11-28.] Saatavilla: http://www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/tukea_tyollistymiseen/index.html

TUKEVA s.a. Työvalmennus. [Verkkosivu] Työvalmennussäätiö. [Viitattu 2018-11-28] Saatavissa:http://www.ksts.fi/valmennuspalvelut/yleista/tyovalmennus/

PAJALA s.a. Yleisesittely [verkkosivu]. Työterapinen yhdistys ry. [Viitattu: 2018-11-28.] Saatavilla: https://www.pajala.info/

lauantai 24. marraskuuta 2018

Tuettua asumista Tanskan Slagelsessa


Kävimme tutustumassa Tanskan opiskeluviikon aikana Slagelsessa sijaitsevassa Kompetencecenterissa. Kompetencecenter on suomalaisittain tuettua asumista ja siellä se oli kohdistettuna kaikille aikuisväestölle nuorista vanhuksiin saakka. Kompetencecenter oli alueeltaan todella laaja, jossa oli useita kymmeniä kerrostaloja. Se oli rakennettu kuin pieneksi kerrostalo kyläksi, jossa oli kaikki asiakkailleen tarvittavat toiminnat. Kompetencecenterissä asustaa nuoria, aikuisia, perheitä, vanhuksia, joilla voi olla tai on ennen ollut erilaisia pulmia elämässä ja sen vuoksi tarvitsevat tukea jokapäiväiseen elämäänsä. Kompetencecenterissa kerrostaloasunnot ovat erikokoisia ja sen vuoksi sopivat monenlaiselle asiakaskunnalle. 

 Asiakkaat maksavat asunnoista vuokraa Kompetencecenterille, mutta vuokra ovat paljon matalampia kuin muu vuokrataso verraten esimerkiksi Slagelseen tai Kööpenhaminaan. Se järjestää asiakkailleen paljon erilaista toimintaa ja se sisältää paljon eri työntekijöitä, jotka vastaavat toiminnan järjestämisestä. Toiminta on yleensä sellaista, joka edistää asiakkaiden jokapäiväisestä elämästä selviytymistä, kuten ruuanlaittoa, liikuntaa ja muita harrastetoimintaa. Tällainen harrastetoiminta nostaa asiakkaiden hyvinvointia ja tuo heidän elämäänsä merkityksellisyyttä. Kompetencecenterin piha-alue oli todella hieno. Se sisälsi paljon erilaisia liikuntamahdollisuuksia skeittiparkista, kiipeilytelineisiin saakka. Pihalla oli mahdollisuus pitää yllä omaa puutarhaa, joka oli mielestämme todella ihana ajatus. Lisäksi tämä alue oli lähellä kaikkia tarvittavia kauppoja, joten asukkaiden on helppo poiketa kauppaan “ghettosta”.



Tutustumiskäynnillä keskustelua herätti muun muassa sellainen asia, että häiritseekö muita Slagelsen kyläläisiä tuollainen yksi keskittymä, jossa on kaikki tuettua asumista tarvitsevat ihmiset. Tämä kun pitää sisällään mielenterveyspotilaita, työttömiä, päihdeongelmaisia jne. Kompetencecenterin henkilökunta vastasi, että kyläläisiltä ei ole koskaan tullut mitään negatiivista sanottavaa toiminnasta. Kyläläisiä ei kuulema haittaa niin pitkään, kun heidän taloja ja asumisrauhaa toiminta ei häiritse. Eikä se ole tähän mennessä häirinnyt. Meidän mielestämme tämä asia oli Tanskassa paljon paremmin. Suomessa mietitään hyvin tarkkaan mihin kaupunginosaan tai asuinalueella uskalletaan sijoittaa tämän kaltaisia yksikköjä, jotta muut asukkaat eivät hermostu toiminnasta. Suomessa halutaan pitää jostain syystä “paremmat asuinalueet” sellaisenaan ja huonot huonoina. Tanskassa puhuttiin myös tällaisista Kompetencecenterin kaltaisista asumiskeskittymistä nimellä ghetto, jota ei Suomessa uskallettaisi missään nimessä käyttää julkisesti. Ghetto sanan käyttö jostain asuinalueesta loukkaisi Suomessa siellä asuvaa väestöä syvästi. 

Suomessa asuminen luokitellaan yhdeksi ihmisen perustarpeista sekä oikeuksista. Esimerkiksi osa mielenterveyskuntoutujista asustaa tavallisissa asunnoissa, kun taas osa asuu erikseen suunnitelluissa kuntoutuskodeissa tai asumisyksiköissä. Tällöin tarvittava tuki yhdistetään asumiseen sekä muuhun arjen asioihin. Jos asiakkaalla ei ole käytössä tarpeitansa vastaavaa asuntoa, häntä avustetaan sen hankinnassa. Tarpeen vaatiessa hänelle järjestetään tukiasunto, josta siirrytään itsenäisempään asumiseen sittenkun kuntoutuminen on edistynyt niin että itsenäinen asuminen on mahdollista. Esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien asuminen tukiasunnossa on luonteeltaan ennemmin tilapäistä, kun pysyvää, kun taas vammaisilla henkilöillä asuminen voi olla pysyväisluonteista. Suomen tilanne eroaa hieman Tanskan Slagelsen tilanteeseen siten, että meillä ei ole yhtä aluetta, jossa asutettaisiin erilaisia ikäryhmiä sekä kuntoutujia, jotka tarvitsevat tuettua asumista. (THL 2015.)

Asumisvaihtoehdot luokitellaan Suomessa seuraavasti:


  • Tuettu asuminen, tavoitteena itsenäisen asumisen tukemista sekä mahdollistamista, joka toteutetaan useinmiten terveyden- ja sosiaalihuollon yhteistyönä. Tuettuun asumiseen liittyy myös kotiin annetut tukipalvelut. Asumisen tukitoimet toteutetaan mahdollisuuksien mukaisesti myös yhteistyössä omaisten ja läheisten kanssa.
  • Palveluasuminen, yhteisöllistä asumista ryhmäasunnoissa sekä tavallista palveluasumista itsenäisissä asunnoissa. Toimintaan sisältyy useasti erilainen kuntoutus sekä asiakkaan toimintakyvyn ja sosiaalisten suhteiden vahvistaminen. Kuntoutujilla on mahdollisuus osallistua myös päivätoimintaan. Itsenäistä asumista harjoitellaan osallistumalla ruoanlaittoon, siivoukseen sekä pyykinpesuun. Tavoitteena opetella myös asioimaan asumispalveluyksikön ulkopuolella esim. raha-asioiden hoitamista.
  • Tehostettu palveluasuminen, yhteisöllistä asumista ryhmäasunnoissa, joissa henkilökunta on paikalla kellon ympäri. Mahdollistetaan avunsaanti päivittäisissä toiminnoissa kuten henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen tai ruokailun järjestämisessä. Tavoitteena vastuullinen eläminen yhteiskunnassa, huomioiden toiset ihmiset. (Mielenterveystalo.fi s.a.)



 Johanna & Katariina SS16KP



Lähteet ja tuotetut aineistot:

Mielenterveystalo.fi. Asuminen s.a. [Verkkojulkaisu] [Viitattu: 2018-11-30.] Saatavissa: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/psykoosi/Pages/asuminen.aspx

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tuettu asuminen 2015. [Verkkojulkaisu] [Viitattu: 2018-11-30.] Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/asuminen/tuettu-asuminen