Tanskan sosiaaliturvajärjestelmän positiiviset piirteet

Tutustuimme sosiaalityön johtamiseen ja johtamisen haasteista sosiaalityössä, josta kirjoitimme raportin Tanskan opintomatkaa varten. Opintomatkalla ei tullut selkeästi esille Tanskan sosiaalityön johtaminen ja sen haasteet. Tuomme esille omia näkökulmia, joita havaitsimme opintomatkan aikana. Havainnot eivät tuo ilmi Tanskan sosiaalityön johtamisen haasteista, vaan siitä mitä positiivista on Tanskan sosiaaliturvajärjestelmässä. Mielestämme sosiaaliturvajärjestelmän laatu kertoo myös siitä, minkälainen sosiaalityön johtajuus Tanskassa on.

Opintomatkalla saimme hieman tutustua Tanskan sosiaalijärjestelmään tutustumalla Slagelsin Multihusetin ja Jobcenterin toimintaan sekä keskustelimme sosiaalityön opiskelijan kanssa palveluista, etuuksista ja sosiaaliturvasta. Näiden pohjalta saimme hieman käsitystä, että Tanskalla on kattava sosiaaliturvajärjestelmä. Tanskan sosiaaliturvajärjestelmä rahoitus on verovaroista, kuten Suomessa. Tanskan kansalaiset ovat oikeutettuja hoitoon ja taloudelliseen tukeen. Havainnoimme, että Suomessa ja Tanskassa tuetaan kansalaisia eri elämäntilanteissa. Suomessa ja Tanskassa on mahdollista saada tarpeenmukaisia etuuksia ja palveluita, kuten työkyvyttömyysetuudet ja perhe- etuudet.

Suomen ja Tanskan etuuksissa on eroavaisuuksia, kuten etuuden määrässä. On huomioitava maan hintataso. Sosiaalityön opiskelijan mukaan Tanskassa yksin asuva opiskelija voi saada noin 1300euroa kuukaudessa, kun Suomessa reilu 200 euroa. Havainnoimme Nordisk eTax sivuilta, että Tanskassa on pienempi veroprosentti, kuin Suomessa.

Pohdimme, onko Tanskan sosiaaliturvajärjestelmällä enemmän käytettävissä rahoitusta, koska jo etuudet vie suuren osa varoista. Tanskalaisen opiskelijan kanssa keskusteltuamme havainnoimme, että Tanska panostaa hyvin ennaltaehkäisevään työhön ja panostaa kansalaisten työllistymiseen.

Jotta Suomessa voitaisiin kehittää kansalaisten hyvinvointia tulisi mielestämme rakenteellista sosiaalityötä lisätä. Tällä tarkoitetaan sitä, että viranomaisten tulisi lisätä tiedon välittämistä muille viranomaisille. Rakenteellisen sosiaalityön lisäämisen perustana ovat sosiaalialan asiantuntemuksen hyödyntäminen kunnan toiminnoissa sekä muiden palveluntuottajien keskuudessa.

Rakenteellisen sosiaalityön päämääränä on toimia luottamuksen arvoisena yhteiskuntapoliittisena toimijana, jolloin on ensiarvoisen tärkeää rikkoa yksilötyön normeja ja ehkäistä syrjäytymistä paikallisen toimijuuden näkökulmasta. Luottamuksen hankkiminen on hyvin tärkeässä roolissa ja sen saamiseksi työtä tehdään jämäkällä osaamisella ja tiedon tuottamisena. Tietoa yhteiskunnallisillepäättäjille välitetään asukkaiden arkea koskevista asioista. Tietoa rakeenteellisen sosiaalityön lisäämiseen voivat olla esimerkiksi sosiaalisten vaikutusten arviointi, sosiaalinen raportointi, verkostomainen vaikuttaminen ja sosiaalinen media. Aikuissosiaalityön tekijä voi vaikuttaa asiantuntijana ja toimia yhteistyössä erilaisissa verkostoissa. (THL 2017.)

Suomessa on säädetty aktiivimalli työttömyyden vähentämiseksi, mutta miten se toimii Tanskassa? Löysimme aiheeseen erittäin mielenkiintoisen artikkelin, jossa verrataan Suomen ja Tanskan eroja työttömyydestä ja heihin liittyneestä ajatustavasta. Tanskassa työtöntä kohdellaan inhimillisesti. Suomessa tapaat harvoin TE-toimiston virkailijan, kun taas Tanskassa jokainen työtön tavataan heti työttömyyden alussa. Paikalla ovat usein sekä työttömyyskassan että Suomen TE-toimistoa vastaavan Jobcenterin edustaja. Asiakkaan kanssa käydään haastattelu, jossa käydään tarkasti läpi työttömän velvollisuudet ja samalla suunnitellaan tulevaisuutta. Kohtaaminen on dialogista ja säännöllisesti tapahtuvaa sekä työttömäksi jäänyttä henkilöä tavataan usein. Tuettua työtä, työharjoittelua ja koulutusta on työttömille asiakkaille tarjolla runsaasti. Palveluita suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä alueen yritysten kanssa ja heidän tarpeita huomioiden.

Tanskassa korkean työttömyyden kääntöpuolena ovat palvelut, jotka eivät jätä työtöntä yksin, mutta eivät myöskään rauhaan. Tanskan mallin olennaisena osana on aktiivisuus. Työtöntä henkilöä kohdellaan kuitenkin inhimillisesti. Asiakkaan henkilökohtaisessa suunnitelmassa huomioidaan hänen tilanteensa ja mahdollisuudet työn hakemiseen. Jos asiakas unohtaa saapua sovittuun tapaamiseen, hän ei saa välittömästi pitkää karenssi, kuten Suomessa vaan hänellä on mahdollisuus korjata tilanteensa esimerkiksi seuraavana päivänä ja menettää näin ollen vain yhden päivän toimeentulon. Tanskasta voisi syytä ottaa mallia myös meille Suomeen, positiiviseen kannustamiseen ja työttömän henkilön inhimilliseen kohteluun, emmekä vain pohtia uusia ”rangaistusmalleja ”. (Kansan uutiset 2018.)

Peurajärvi ja Tikkanen