Tuettua asumista Tanskan Slagelsessa

Kävimme tutustumassa Tanskan opiskeluviikon aikana Slagelsessa sijaitsevassa Kompetencecenterissa. Kompetencecenter on suomalaisittain tuettua asumista ja siellä se oli kohdistettuna kaikille aikuisväestölle nuorista vanhuksiin saakka. Kompetencecenter oli alueeltaan todella laaja, jossa oli useita kymmeniä kerrostaloja. Se oli rakennettu kuin pieneksi kerrostalo kyläksi, jossa oli kaikki asiakkailleen tarvittavat toiminnat. Kompetencecenterissä asustaa nuoria, aikuisia, perheitä, vanhuksia, joilla voi olla tai on ennen ollut erilaisia pulmia elämässä ja sen vuoksi tarvitsevat tukea jokapäiväiseen elämäänsä. Kompetencecenterissa kerrostaloasunnot ovat erikokoisia ja sen vuoksi sopivat monenlaiselle asiakaskunnalle. 

 Asiakkaat maksavat asunnoista vuokraa Kompetencecenterille, mutta vuokra ovat paljon matalampia kuin muu vuokrataso verraten esimerkiksi Slagelseen tai Kööpenhaminaan. Se järjestää asiakkailleen paljon erilaista toimintaa ja se sisältää paljon eri työntekijöitä, jotka vastaavat toiminnan järjestämisestä. Toiminta on yleensä sellaista, joka edistää asiakkaiden jokapäiväisestä elämästä selviytymistä, kuten ruuanlaittoa, liikuntaa ja muita harrastetoimintaa. Tällainen harrastetoiminta nostaa asiakkaiden hyvinvointia ja tuo heidän elämäänsä merkityksellisyyttä. Kompetencecenterin piha-alue oli todella hieno. Se sisälsi paljon erilaisia liikuntamahdollisuuksia skeittiparkista, kiipeilytelineisiin saakka. Pihalla oli mahdollisuus pitää yllä omaa puutarhaa, joka oli mielestämme todella ihana ajatus. Lisäksi tämä alue oli lähellä kaikkia tarvittavia kauppoja, joten asukkaiden on helppo poiketa kauppaan “ghettosta”.

Tutustumiskäynnillä keskustelua herätti muun muassa sellainen asia, että häiritseekö muita Slagelsen kyläläisiä tuollainen yksi keskittymä, jossa on kaikki tuettua asumista tarvitsevat ihmiset. Tämä kun pitää sisällään mielenterveyspotilaita, työttömiä, päihdeongelmaisia jne. Kompetencecenterin henkilökunta vastasi, että kyläläisiltä ei ole koskaan tullut mitään negatiivista sanottavaa toiminnasta. Kyläläisiä ei kuulema haittaa niin pitkään, kun heidän taloja ja asumisrauhaa toiminta ei häiritse. Eikä se ole tähän mennessä häirinnyt. Meidän mielestämme tämä asia oli Tanskassa paljon paremmin. Suomessa mietitään hyvin tarkkaan mihin kaupunginosaan tai asuinalueella uskalletaan sijoittaa tämän kaltaisia yksikköjä, jotta muut asukkaat eivät hermostu toiminnasta. Suomessa halutaan pitää jostain syystä “paremmat asuinalueet” sellaisenaan ja huonot huonoina. Tanskassa puhuttiin myös tällaisista Kompetencecenterin kaltaisista asumiskeskittymistä nimellä ghetto, jota ei Suomessa uskallettaisi missään nimessä käyttää julkisesti. Ghetto sanan käyttö jostain asuinalueesta loukkaisi Suomessa siellä asuvaa väestöä syvästi. 

Suomessa asuminen luokitellaan yhdeksi ihmisen perustarpeista sekä oikeuksista. Esimerkiksi osa mielenterveyskuntoutujista asustaa tavallisissa asunnoissa, kun taas osa asuu erikseen suunnitelluissa kuntoutuskodeissa tai asumisyksiköissä. Tällöin tarvittava tuki yhdistetään asumiseen sekä muuhun arjen asioihin. Jos asiakkaalla ei ole käytössä tarpeitansa vastaavaa asuntoa, häntä avustetaan sen hankinnassa. Tarpeen vaatiessa hänelle järjestetään tukiasunto, josta siirrytään itsenäisempään asumiseen sittenkun kuntoutuminen on edistynyt niin että itsenäinen asuminen on mahdollista. Esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien asuminen tukiasunnossa on luonteeltaan ennemmin tilapäistä, kun pysyvää, kun taas vammaisilla henkilöillä asuminen voi olla pysyväisluonteista. Suomen tilanne eroaa hieman Tanskan Slagelsen tilanteeseen siten, että meillä ei ole yhtä aluetta, jossa asutettaisiin erilaisia ikäryhmiä sekä kuntoutujia, jotka tarvitsevat tuettua asumista. (THL 2015.)

Asumisvaihtoehdot luokitellaan Suomessa seuraavasti:

• Tuettu asuminen, tavoitteena itsenäisen asumisen tukemista sekä mahdollistamista, joka toteutetaan useinmiten terveyden- ja sosiaalihuollon yhteistyönä. Tuettuun asumiseen liittyy myös kotiin annetut tukipalvelut. Asumisen tukitoimet toteutetaan mahdollisuuksien mukaisesti myös yhteistyössä omaisten ja läheisten kanssa.

• Palveluasuminen, yhteisöllistä asumista ryhmäasunnoissa sekä tavallista palveluasumista itsenäisissä asunnoissa. Toimintaan sisältyy useasti erilainen kuntoutus sekä asiakkaan toimintakyvyn ja sosiaalisten suhteiden vahvistaminen. Kuntoutujilla on mahdollisuus osallistua myös päivätoimintaan. Itsenäistä asumista harjoitellaan osallistumalla ruoanlaittoon, siivoukseen sekä pyykinpesuun. Tavoitteena opetella myös asioimaan asumispalveluyksikön ulkopuolella esim. raha-asioiden hoitamista.

• Tehostettu palveluasuminen, yhteisöllistä asumista ryhmäasunnoissa, joissa henkilökunta on paikalla kellon ympäri. Mahdollistetaan avunsaanti päivittäisissä toiminnoissa kuten henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen tai ruokailun järjestämisessä. Tavoitteena vastuullinen eläminen yhteiskunnassa, huomioiden toiset ihmiset. (Mielenterveystalo.fi s.a.)

 Johanna & Katariina SS16KP

Lähteet ja tuotetut aineistot:

Mielenterveystalo.fi. Asuminen s.a. [Verkkojulkaisu] [Viitattu: 2018-11-30.] Saatavissa: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/psykoosi/Pages/asuminen.aspx

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tuettu asuminen 2015. [Verkkojulkaisu] [Viitattu: 2018-11-30.] Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/asuminen/tuettu-asuminen